Työympäristö voi vetää Suomeen huippuja

5.2.2016

Kun mietitään miten Suomeen saadaan lisää kansainvälisiä yrityksiä ja kipeästi kaivattuja investointeja, on hyvä välillä katsoa asiaa hieman kauempaa ja laajemmasta perspektiivistä. Luonnollisesti päätöksentekijät arvioivat osaamistasoa, kustannustasoa, logistisia yhteyksiä, lainsäädäntöä, verotusta, jne. mutta päätöksiin liittyy myös vaikeammin mitattavia ja arvotettavia tekijöitä.

Kilpailu sijoituksista on kovaa, koska yhä useampi maa haluaa sijoituksista osansa. Sen seurauksena kasvaa tarve erottua, ja erottumista voi tehdä uskottavasti vain omille vahvuuksille rakentamalla. Siinä olemme olleet Suomessa turhan ujoja.

On hyvä tarkastella asiaa entistä enemmän yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Suomalaiset organisaatiot eivät tyypillisesti tarjoa kansainvälisesti vertaillen korkeimpia palkkoja ja verotuksemme on tunnetusti ankaraa - niinpä harva tulee Suomeen rikastumaan palkkatyöllä. Mutta meillä on tunnetusti hyvin toimiva, turvallinen yhteiskunta ja lisäksi meillä on paljon "pehmeitä" vahvuuksia.

Elämänlaatu kiinnostaa ulkomaisia huippuosaajia

Useissa suuryrityksissä toimii johtoryhmissä ja keskeisinä asiantuntijoina ulkomailta muuttaneita ammattilaisia. Sama pätee yhä enemmän myös muihin asiantuntijaorganisaatioihin - esimerkiksi Aalto-yliopiston professoreista lähes kolmasosa on ei-suomalaisia. Kansainvälistä uraa tekeviä ihmisiä motivoi usein vahvasti muut tekijät kuin raha.

Elämänlaatuun liittyvät seikat korostuvat koko ajan enemmän. Asiantuntijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja yhä enemmän haetaan paitsi mielekästä työtä niin myös laatua koko perheen elämälle. Työ itse ja olosuhteet, kollegat ja palkkaus ovat toki tärkeitä, mutta jokainen pysähtyy kuuntelemaan, kun suomalainen työnantaja kertoo heille lasten koulumahdollisuuksista, terveydenhoidosta, turvallisuudesta ja erilaisesta kulttuurista. Esimerkiksi monet aasialaiset janoavat puhdasta luontoa yhdistettynä edistyneen yhteiskunnan palveluihin. Suuren maailman metropoleista tuleva voi rakastua kesämökkiin tai omaan järveen, paikkaan, jossa kuulee vain hiljaisuuden.

Tasa-arvoisuudesta imua tulevaisuuden työympäristöille

Monia ulkomaisia työntekijöitä ja siten myös yrityksiä voi kiehtoa myös kulttuurinen erilaisuutemme. Tällä ei tarkoiteta nyt kirjallisuutta, kuvataidetta tai musiikkia, vaan johtamista ja organisaatiokulttuuria. Jos tulet itse autoritäärisestä tai eri luokkiin jakautuneesta kulttuurista, voit ihastua suomalaiseen epähierarkkiseen, tasavertaisuuteen pyrkivään ja avointa yhteistyötä arvostavaan työkulttuuriin.

Kiehtova kysymys on, miten nämä elämänlaadun ja vaikkapa epähierarkkisuuden arvot voisi siirtää fyysisiin työympäristöihin. Voisiko business parkit ja teknologiapuistot tehdä ympäristöiksi, joissa yhdessä tekeminen, toisilta oppiminen ja avoin innovointi olisi helppoa? Haasteena ja samalla mahdollisuutena on yhdistää hyvin kansainvälinen henki ja meno suomalaisuuden hyviin puoliin. Sellaiset yrityskampukset voisivat houkutella entistä paremmin amerikkalaisia, saksalaisia tai kiinalaisia yrityksiä Suomeen. Yhtenä muuttujana monen muun joukossa.

 

Hannu Seristö

Kansainvälisen liiketoiminnan professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Uusi Vantaankoski -ideakilpailun tuomariston jäsen