Alueen historia

Vantaankosken alueella on mainittavaa teollisuushistoriaa jo 1500-luvulta alkaen, jolloin Vantaanjoen varteen perustettiin vesivoimaa hyödyntäviä Vantaan kylien yhteismyllyjä. Näin sai alkunsa myös Myllymäen kylä, johon kuului kaksi taloa. Myllyjä oli Vantaankosken alueella parhaimmillaan kolme, joista Myllymäen oli alun perin suurin.

Alueen kehittyminen paikalliseksi teolliseksi keskittymäksi jatkui hiljalleen. Vuonna 1795 perustettiin hopeasulattamo ja 1830-luvulla käynnistettiin ruukin toiminta ja malminjalostus. Ruukki työllisti parhaimmillaan jopa 60 ihmistä ja se oli toiminnassa lähes 30 vuotta. 1800-luvun lopulla koskenrantaan oli ehditty perustaa myös sahoja, huovutuslaitos, trasselitehdas ja päretuotantoa.

Ruukin ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin sen omistus päätyi lopulta ruotsalaiselle Walfrid Wahlbergille, joka perusti tuolloin jo raunioituneen myllyn paikalle Dahlforsin viilatehtaan 1880-luvulla. Puurakenteinen tehdas korvattiin tiilirakennuksella vuonna 1903 ja se on edelleen osa nykyistä, useaan otteeseen laajennettua ja valkoiseksi rapattua rakennusta. Wahlberg sai alueen uuteen kukoistukseen rakennuttamalla lisäksi asuinrakennuksen itselleen, sahan, talous- ja työväenrakennuksia, padon sekä uuden myllyn. Vuonna 1914 hän rakensi uuteen myllyyn sähkölaitoksen, jonka ansiosta Myllymäestä tuli Helsingin alueen ensimmäisiä kyliä, joissa oli sähkövalo. 

Viilatehtaan toiminta jatkui 1960-luvulle asti, jolloin tehdasrakennus jäi tyhjilleen. Vuonna 1984 tyhjä rakennus paloi ja sai pian sen jälkeen purkutuomion. Vantaalaisten järjestöjen aloitteesta rakennukselle haettiin kuitenkin purkukieltoa, ja monien käänteiden jälkeen viilatehdas sai lopulta suojelupäätöksen kulttuurihistoriallisesti tärkeänä ja arvokkaana muistomerkkinä. 

Vantaan kaupunki kunnosti viilatehtaan ja sen ympäristön vuosina 2001-2002, minkä jälkeen viilatehtaassa aloitti toimintansa Tilausravintola Kuninkaan Lohet Oy ja viilatehtaan ympäristöstä tehtiin julkinen puisto. Vantaankosken teollisuuden loiston päivistä muistuttavat myös raunioitunut myllyrakennus ja kosken ylittävä Vantaan ainoa säilynyt puusilta, joka on rakennettu vuonna 1876.

Alueen historiallinen kartta.

Vanha viilatehdas toimii nykyään ravintolana aivan kilpailualueen kupeessa.

Sanomalan painohallin rakentaminen aloitettiin vuonna 1975.